lauantai 30. kesäkuuta 2012

Mariian keittiössä

Kaunista kesää kaikille! Kiirettä pitää miltei yhtä paljon kuin kouluaikana.

Suurin osa on varmasti nähnyt ihanan Mirssiinan meikkitutoriaalin, jossa hän käyttää MACin Mixing Mediumia.

Tässä tulee vinkki, joka helpottanee meidän syrjäkyläläisten tai miksei muidenkin elämää. Vastaavaa nestettä voi tehdä näppärästi ja nopeasti itsekin.

Ensimmäiseksi tarvitaan glyserolia (glyseriiniä), jota saa muun muuassa apteekeista, joistain leivontatarvikeliikkeistä ja tietenkin netistä. Hinta ei päätä huimaa, oma 100ml pullo apteekista maksoi 5.50.

Sen jälkeen tarvitaan tyhjä, suljettava pullo ja mitta-astia (mikä tahansa millä voi mitata saman kokoisia 'annoksia').

Sitten vaan sekoitetaan glyserolia ja tavallista hanavetta suhteessa 1:3. Elikkä, 100ml glyserolia saa 400ml mixing mediumia. Sitten vaan muistetaan ravistaa kaikki sekaisin ennen käyttöä.

Sama informaatio löytyy YouTubesta videon muodossa.

Ylioppilaskokeiden tulokset tulevat ensi perjantaina. Apua!  

sunnuntai 10. kesäkuuta 2012

.19 Kynsitarrojen uusi tuleminen

Heippa!  Päivittelen kuulumiseni myöhemmin. Niissä onkin aihetta ihan uuteen postaukseen, mutta tässä nyt tyydyn pahoittelemaan (taas kerran) tätä postausväliä. 

Tuossa parisen vuotta sitten blogosfäärissä sekä kauneus että tyylibloggaajat juttelivat kynsitarroista. Siis niistä, joita lämmitettin suoristusraudoilla tai hiustenkuivaimilla. 
Sephora on tuonut markkinoille uudenlaiset kynsitarrat, joissa itse tarroissa on liima paikallaan eikä sähläystä ylimääräisten laitteiden kanssa tarvita. Pakkaus lupaa 10 päivän kestävät kynnet, mutta jos ei ole perfektionisti, kynnet pysyvät hyvinä parisen viikkoa. 

Aplikaatio on selkeästi selitetty paketissa, joka sisältää 8 paria tarroja, joista löytyi hyvät koot kaikille kynsille.Tarrat ovat pitkiä, mutta ne saa helposti taitettua kynnen taakse ja katkaistua siitä ilman saksia. 

Paketti lupaa "0 drying time", mutta huomasin, että folio kyllä jähmettyi yön aikana enemmän kynsilakkamaiseksi, mutta ennenkään kovettumista en varonut kynsiäni, eikä mitään lommoja tai muuta ärsytyksen aiheita tullut. 

Tarrat olivat helpot laittaa, niitä ei tarvinnut kerralla saada kuntoon, vaan tarran voi nypätä pois ja aloittaa alusta, eivätkä ne kärsineet prosessissa. Aikaa meni vähemmän kuin kynsiä lakatessa, kun kerralla tuli peittävää jälkeä eikä kynsiä tarvinnut kuivatella missään välissä.

Valitettavasti en tajunnut ottaa kuvamateriaalia kynsistä, mutta Sensaistin ihanalta Terheniltä on ilmeisesti tekstiä tulossa näistä samoista kavereista, elikkäs pitäkää silmänne auki jos kiinnostaa.

perjantai 25. toukokuuta 2012

.18 Juhlatunnelmaa

Heippa, pitkästä aikaa. Nyt on kirjoitukset takana, mutta lukeminen pääsykokeisiin jatkuu.

Kirjoitusten jälkeen heti oli valmistumisbailut, jonne väsäsin itse kevyen pronssisen smoky-meikin. Siitä ei ole kuvaa, koska meinasi tulla hieman kiire (koska neljä tuntia ilmeisesti riittää juuri ja juuri valmistautumiseen). Oli mukava ilta, vaikka ne 12cm korot eivät varmaankaan olleet paras mahdollinen valinta.

Seuraavana iltana juhlat jatkuivat promilla. Elikkäs iltapukujuhlalla. Päällä minulla oli tummansininen olkaimeton mekko hopeisilla koristeilla. Varasin sitten ajan meikkiin ja kampaukseen, koska olen aivan avuton hiusteni kanssa enkä jaksanut itse stressata meikistä tai mistään muustakaan.





Tuloksena siis oli harmaa smoky-meikki komeilla irtoripsillä terästettynä. Näitä kuvia katsellessani huomasin, että täytyy ihan oikeasti opetella meikkaamaan kulmat. Ne tuovat niin paljon ryhtiä kasvoille. Syteen tai saveen siis!


Hiukseni ylettyvät nyt suurin piirtein viisi senttiä olkapäiden alapuolelle, mutta kampaaja teki tosiaan ihmeitä niiden kanssa, tuloksena oli uskomattoman pitkän näköiset hiukset, joita muutama kaveri kommentoikin.


Viehättävä kuvakulma, mutta keksittykää kampaukseen, älkääkä kaksoisleukaan. 

Ilta oli uskomaton, iltapuvussa ja korkokengissä tanssimista en tosin suosittele (niitä vanhojen tansseja enempää). Huoneeni tuoksuu nyt ruusuilta, ja keltainen ruusu muistuttaa että minulla on vuosikurssin 'parhaat silmät'.  

lauantai 21. huhtikuuta 2012

.17 Missing in action

Eli nyt on lukio käytynä ja kirjoitukset alkavat puolentoista viikon lukuloman jälkeen. Tämä tarkoittaa, että blogi pysyy luultavasti hiljaisena seuraavan kuukauden. Sen jälkeen tulee juttua turhakkeista jotka eivät olekaan turhakkeita, kynsitarrojen uudesta tulemisesta, luultavasti sekä valmistujais että prom meikeistä, uusista huulipunista, sekä kasa hiushöpinää.

Olen viimeisen vuorokauden kuunnellut Didon Sand in My Shoes kipaletta.



lauantai 7. huhtikuuta 2012

.16 Voidemaisten luomivärien sietämätön helppous



Viime aikoina arkimeikkiini ovat yhä useammin päätyneet voidemaiset luomivärit. Tällä hetkellä niitä löytyy vain kaksi kappaletta, UDDP Sin (periaatteessa tämä on pohjustaja, mutta värinsä vuoksi käy luomiväristä) ja MACin upea Indianwood Paint Pot.

Molemmat saa näppärästi levitettyä sormin ja lisätä ripsiväriä ja siinä se silmämeikki sitten olikin. Kuitenkin, jos on pitkä päivä tulossa molemmat saa pienellä lisätyöllä luodinkestäväksi (ainakin melkein).



Urban Decayn Primer Potion Sin on kuvassa oikealla. Väri on aivan upea shamppanja, hyvin metallinen, ehkä hieman taupe. Väriä saa säädeltyä kevyestä kimalluksesta shampanjaan tai taupeen asti kerrostamalla. Primeri kuivuu, eikä siitä sitten liiku mihinkään. Tämä ei vaadi sen enempiä kikka kolmosia, vaan pysyy kauniisti ainakin 12 tuntia kuumassa ja kosteassa ilmastossa. Tämän saa myös näppärästi dramaattisemmaksi mustaa kajalia ripsirajaan sotkemalla.

MACin Indianwood Paint Pot on kuvassa ylempänä ja ylemmässä kuvassa vasemmalla. Väri molemmissa kuvissa on aika tarkka. Elikkä, antiikkinen kulta tai hieman pronssinen. Tämä väri tuo siniset silmät aivan uskomattomasti esiin ja uskon, että se näyttäisi aivan upealta myös ruskettuneella iholla. Tämä pysyy ihan hyvin normaalin päivän, mutta jos haluan sen pysymään paikallaan sen 12 tuntia, laitan alle UDPPn ja lisään päälle kevyesti MACin Romp luomiväriä (joka ei muuten löydy enään MACin sivuilla). Tämänkin saa näppärästi upgreidattua rajauksilla.
Olen ihastunut hirveästi tähän Paint Pottiin, ehkä voisin katsoa jos mukaan tarttuisi jotain muutakin. Ja tietenkin on ne Maybellinen Color Tattoot (jotka eivät ole vieläkään täällä. Hmph)

perjantai 30. maaliskuuta 2012

.15 Köyhän naisen Dior

Heippa!Kuinka monta Suomen Ellen lukijaa täällä on? Kättä rohkeasti ylös vaan. Kaivakaa huhtikuun numero esiin ja kääntäkää takakansi esiin. Siellä
on Dior Addict Extremen aivan upea mainos. Joka näyttää jotakuinkin tältä.


Uskomattoman kauniilla Kate Mossilla on paitsi upea silmämeikki, myös huulipunan väri iski
kuin metrinen halko. Uskoakseni sävy joka hänellä on, on Lucky #536.

Sattumalta, tai ehkei ei niin sattumalta, Topshopista mukaani halusi tämä puna:




Tämä puna on nimeltään Brighton Rock. Tässä kuvassa väri on turhan pinkki.



Olenko värisokea, vai muistuttaako tämä erehdyttävästi Diorin Luckya? Kaunis, keväinen koralli. Ja laadultaanki aivan erinomainen puna.


Nyt kun seikkailin Diorin sivuilla, löysin muitakin ihania punia, kuten Cherie Bow, Silhouette ja Avenue.

tiistai 27. maaliskuuta 2012

.14 WTF ft. MAC

Heippa!

Poikkesin tänään MACilla nappaamassa Mineralize Skinfinish Naturalin kahdesta syystä.
1. Olen blogimaailman uhri
2. Ja ihan oikeasti puuterini on lopussa.
Hintaa kyseisellä puuterilla oli 46 Singaporen dollaria, elikkä noin 25 euroa. Onko kenelläkään hajua mitä tämä kaveri Suomessa oikeasti maksaa?

Asiaan, MACin kotisivulla hintaa 29 dollaria. Tämä virallisen kurssin mukaan kääntyy 36 Singaporen dollariin. Tietenkin tuotteen hintaan tulee lisäksi suuremmat toimituskulut, koska tuotteet täytyy saada Italiasta Singaporeen. Tosin, saman verran hintaa on varmasti kuljetuksella Amerikan puolelle. Tosin, laatikon mukaan distributor, elikkä tuotteita välittävä yritys, eli MAC sijaitsee Kanadassa. Eli, lähetetäänkö kaikki tuotteet Kanadan kautta, vaiko suoraan tehtaalta? Enemmän järkeä olisi lähettää kaikki tehtaalta suoraan tiskeille, mutta siinä tapauksessa hinnan muutos jää arvoitukseksi.

Nyt päästään siihen kaikkein häiritsevimpään palapeliin. Luomivärit ja huulipunat maksavat 28 Singaporen dollaria, joka tarkoittaa 22 USAn dollaria. Kuitenkin, MACin nettisivuilla molemmat, huulipuna ja luomiväri maksavat 14.5 dollaria (joka kääntyy 18 Singaporen dollariin). Tähän väliin sopii kolme kirjainta: WTF?! Mistä se ylimääräinen 10 dollaria tulee, kysympähän nyt vaan. Onko kysyntä luomiväreissä ja huulipunissa suurempi kuin puuterissa?
Kilohinta puuterissa on 4600 Singaporen dollaria (2700 euroa) ja luomivärissä pyörryttävät 18 666 (yli 11 000 euroa). Mutta taas, kilo luomiväriä on ihan järkyttävä määrä.

Mutta, nyt päädyin sivuraiteille. Tietenkin yrityksen täytyy turvata selustansa heittelevien vaihtokurssien varalta, mutta miksi värikosmetiikassa kurssi sitten on niin paljon suurempi kuin tässä esimerkkipuuterissani. Ovatko luomivärit ja huulipunat kysytympiä, entä takaavatko ne yritykselle tasaisemman toimeentulon? Ja kuka/mikä niitä hintoja oikeen nostaa: MAC itse, tuotteiden kuljetus vaiko ne tiskit, joilta me kuluttajat ne ostetaan?
Voisin kuvitella, että kilpailu MACin tiskien välillä olisi kovaa, koska niitä on niin paljon, niin lähekkäin. Oikeastaan, lähestulkoon joka ainoassa ostoskeskuksessa on MACin tiski. Viiden minuutin kävelyn säteellä onkin parhaimmillaan viisi tiskiä. Luulisi kilpailun laskevan hintoja, joten voisin osoittaa maahantuojan tai MACin suuntaan.

Pyydän anteeksi sotkuista ja pointitonta postausta. Yritän saada yhden meikin väännettyä tällä viikolla, myös postausta tulossa siitä.

lauantai 24. maaliskuuta 2012

.13 Hiustenhalkomista

Kyllä te tiedätte kuinka hyvin kaksihaaraisten etsiminen tappaa aikaa ja on vielä kohtuullisen terapeuttistakin.
Jep, olen harrastanut tätä viime aikoina paljon. Eikä niitä kaksihaaraisiakaan ole löytynyt ihan hirveästi, mikä on itseasiassa kumma juttu, koska olen käynyt kampaajalla viimeksi joulukuun lopussa.
Kuitenkin olen löytänyt myös jotain muuta. enkä ole varma mistä on kyse. Latvoissani näkyy paksumpi kohta, josta hius sitten ohenee ja/tai kääntyy johonkin vinksahtaneeseen kulmaan. Ja kevyellä nykäisyllä hius katkeaa sitä paksusta kohtaa. Kuten sanottu, minulla ei ole hajuakaan mikä tämä ilmiö on tai mistä se johtuu. Apua?
Jostain kumman syystä en viitsinyt alkaa kuvailemaan yksittäisiä hiussuortuvia. Ihan niin sekaisin en vielä ole, mutta odottakaas vaan kuukauden verran kun kirjoitukset alkavat.
Niin, eikä mulla sen kummempaa asiaa ole, muuta kuin apua?!

perjantai 23. maaliskuuta 2012

.12 Burt's Bees Tinted Lip Balm


Ihan ensimmäiseksi pahoittelen edellisen postauksen vinksahtanutta ulkonäköä ja tätä venähtänyttä postausväliä. Se johtui muutaman päivän retkestä Malesian puolelle. Mun piti kirjoittaa postaus matkakosmetiikasta, mutta ihastuttava Sonia (onnistunut kirjoitusasu?) ehti ensin (eikä sinne 4 päivän rantalomalle nyt hirveästi kosmetiikkaa tule mukaan). Ja heitetään tähän vielä kysymys, että kiinostaako ketään mun HG- auringonpalvonta varusteet?

Nyt tuon selittelevän intron jälkeen päästään asiaan, nimittäin suosikkihuulirasvaani. Kuten kaikkein terävimmät arvasivat, kyseessä on Burt's Bees Tinted Lip Balm. Nyt menossa on kolmas rasvahylsy. Ensimmäisen hukkasin, toisesta tuli suosikki ja käytin sen loppuun viimeistä pisaraa myöten.
(Kuva Burt's Beesin nettisivuilta, värinä Red Dahlia)

Väreinä minulla on ollut Tiger Lily, joka toistuu huulilla oranssina, Rose Blossom, joka on kaunis vaaleanpunainen ja nyt Red Dahlia, joka on tumma, ruskeaan taittava punainen.
Pigmentaatio näissä kaikissa kaunokaisissa on tasaisen vahva, peitoten jotkin huulipunatkin.
Tiger Lily sai huuleni oikeasti oranssihtaviksi, Rose Blossom vaalensi huuliani ja muutti ne tumman punaisista suloisen vaaleanpunaisiksi ja Red Dahlia on hyvin omien huulieni värinen, mutta tummentaa niitä aavistuksen. Paketti lupaa "a hint of colour" ja nettisivut "sheer colour". Ehkä kerrostan huulirasvaa vaan niin paljon, mutta mielestäni väritys on erittäin vahva ennemmin kuin kevyt häivähdys. Tai sitten yritys vaan pelaa varman päälle ja aiheuttaa wow-elämyksen asiakkaassa. Myöskään huulirasvan toimivuus tai koostumus on ihan samanlainen väristä riippumatta, joka on aivan ehdoton plussa.

Huulirasvan paketti kertoo, että tuote on 100% luonnollinen, ja sen on sertifioinut Natural Product Assocation, joka on nettisivujen mukaan Amerikan vanhin ja suurin NPO, eli yleishyödyllinen yhdistys, käytännössä siis yritys ei toimi kerätäkseen voittoa. Ihan vaan välihuomautuksena, että mulla meni varmaan viis minuuttia käännöksen löytämiselle.
Takaisin asiaan, itse inciin:
kookosöljy, kasviöljy, mehiläisvaha, oliiviölyjy, kynttilävaha, auringonkukansiemenöljy, sitten on maku-aromi, karitevoi, risiiniöljy, cananga odoratan (jokin trooppinen puukasvi) kukkavaha, jasmiininkukka vaha, ammonium suola (jota löytyy mm. lakritsijuuresta ja joistain öljyistä, ja jota käytetään mm. makeutusaineena tai muuten vaan aromina), seuraa jonkin näköinen E-vitamiinin vastike, rosmariininlehtiuute, sojapapuöljy ja rypsiöljy. Sen lisäksi on mahdollista että sisältää: aluminia, titaanioksidia, karmiinia (?, eli kirkkaan punaista luonnollista pigmenttiä) ja rautaoksidia.

Eli näppärästi näkee kuinka paljon öljyjä ja vahoja rasva sisältää. Tietenkään pahasti allergiselle tämä ei ole välttämättä se soveltuvin vaihtoehto. Olen myös huomannut, että huulieni ympärille tulee aavistuksen verran enemmän mustapäitä kuin ennen, muttei mitenkään häiritsevästi. Ja tietenkin kuorimalla nekin saa pois.

Ihmetystä minussa herättää maun korkea sijoitus incissä. Minusta se ei maistu oikein miltään, hiukan vahamaiselta, ehkä. Makeupalleyssa monet kehuivat tuoksua, mutta minusta sekin on hyvin kevyt. Jossakin sokeripurkan ja vahan välissä. Ei mitään mihin kiinittäisin tai kukaan muu kiinittäisi huomiota.

Huulirasva pehmentää huulet nopeasti ja tehokkaasti, pitäen ne pehmeänä jonkin aikaa. Kuitenkin, omat rutikuivat huuleni kaipaavat kosteutusta usein. Ja jos muutamassa kuukaudessä pääsen 4.25 gramman huulirasvan, se tarkoittaa, että lisäilen aika reipasta tahtia. Mutta en pongannutkaan mitään kosteudensitojia incistä.

Tästä päästään näppärästi ainoaan kahteen miinukseen tämän rakkauden kohdalla: hintaan ja saatavuuteen. En muista mitä tuubi Sephorassa maksoi, mutta Bootsin nettisivuilla hinta on 6 puntaa, lisäksi Suomesta mahdollisuus löytää tätä ovat heikot (olenko väärässä?), joten taidan tyytyä hamstraamaan kilo kaupalla huulirasvaa keväällä.

lauantai 10. maaliskuuta 2012

.11 MAC Dazzleglass & Cremesheen

Long time no writing (eh heh heh),

Nyt tulee juttua maailman ehkä yliarvostetuimmista huulikiilloista. Lykkäsin tätä postausta, koska kuvittelin että minun pitäisi tykätä näistä. Mutta sitten tajusin, ettei tarvitse.

Rags to Riches (dazzleglass), Like Venus (dazzleglass),Fashion Scoop (cremesheen glass)

Värit ovat uskomattoman kauniita, tai siis olisivat jos niistä jotakin siirtyisi huulille.
Perun aikaisemmat puheeni pigmenttisyydestä. Tai voisivathan nämä näkyä jollakin
kalpeampihuulisella.
Minulla kun on hyvin punaiset huulet jo luonnostaan ja käytän huulipunaa tai -kiiltoa
lähinnä vaalentamaan
huuliani asteen tai pari. Kaikkein eniten olen käyttänyt Like Venus-kiiltoa
(ehkä noin 4 kertaa) huulten
keskiosassa Pink Noveaun päällä. Mutta taas, huuleni ovat jo pulleat luonnostaan,
etenkin alahuuleni,
joten yleensä korostan amorin kaartani, jotta huuleni olisivat hieman tasapainoisemmat.

Minulla ei ole mitään ongelmaa huulikiiltojen tahmaisuuden kanssa, oikeastaan
suosin tahmaliimakiiltoja,
koska ne pysyvät huulilla paremmin, minä kun pureskelen huuliani ja muutenkin 'syön'
huuliltani aivan kaiken
(oliskohan lipstaineista apua?). Esimerkiksi Maybellinen aivan ihanat Watershine-kiillot
eivät pysy huulilla
viittä minuuttia kauempaa jättäen jälkeensä aivan ihastuttavat valkeat rannut.
En tiedä onko kyse nyt vaan näistä minikokoisista kiilloista vai onko kaikissa
dazzleglasseissa kova ja
terävä muovinkappale applikaattorina. Tarkoitan että auts. Ei siitä sen enempää.

Ja jokainen joskus pullosta ulos tullut varmasti muistaa Nekun MHVn, ja sama koskee
näköjään dazzlejen
(nyt oikeen sinutellaan vai..?) lisäksi Cremejä. Eli tasan viimeinen kerta kun
ostan näitä kiiltoja,
halvemmallakin kun saa hyvinkin paljon parempaa.

No entäs se suosikkikiiltoni, jonka ylevään täydellisyyteen perustan koko arvioni
(kyllä näin on)?
Kyseinen kultarakas on Urban Decayn Pocket Rocket kiilto, joka yhdistää lähes
joka naisen kaksi suosikkia:
huulikiillon ja silmänruuan. Valitettavasti paikallinen Sephora päätti olla
juntti ja vetää komistukset pois
myynnistä ilmoittaen järkyttyneelle asiakkalleen (minulle), että valmistus on lopetettu.
Voitte vaan kuvitella kuinka otti pannuun, kun UD lanseerasi uuden sävyn
kevätkokoelmaansa. Jep.
Olisivathan voineet Sephorassa edes kertoa, että he ovat vetäneet sen pois. Juttelen
murusestani joskus myöhemmin, nyt alkaa olla huulikiiltokiintiö täynnä vähäksi aikaa.

Ainiin, ja sori, blogger ei ole kaveri tänään, siitä johtuu hullu kappalejako. Ärsyttävää.

lauantai 25. helmikuuta 2012

.10 Totaalikyllästyminen kertaa 2

Tässä viime aikoina olen kyllästynyt totaalisesti kahteen asiaan. Mineraalipohjaan ja Tigin shampooseen ja hoitoaineeseen.

Mineraalipohjaa olen käyttänyt noin puolitoista vuotta, mutta nyt tuli stoppi.
Tajusin, etten pidä meikkipohjan peittävyydestä (olen kohtuullisen epävarma ihostani), vaikeudesta hankkia, ja käytön sotkuisuudesta.
Olen käyttänyt viimeiset pari vuotta Everyday Mineralsin Intensive pohjaa, joka on se peittävin versio. Eikä se peitä nimeksikään, eikä oikeastaan tasoita ihon sävyäkään kunnolla. Pohja täytyy tilata netistä, jota en jaksaisi tehdä sitten mitenkään. Sephorasta saisi tietenkin ostettua BareMineralsin pohjaa, mutta vaaleinkin sävy on aivan liian tumma iholleni.
Monet puhuvat kuinka hyväksi mineraalimeikit ovat iholle, ja kuinka oma iho on parantunut. Itse en ole huomannut minkäänlaista muutosta ihoni kunnossa.
Meikkivoiteen käyttö on jotenki terapeuttisempaa, siis kun eron oikeasti näkee. Ja minusta se on nopeampaakin. Moni on tästäkin asiasta eri mieltä.
Juuri tänä aamuna loppui pohja, joka on ollut minulla käytössä noin puolisen vuotta.
Ihana Nekku ylisti Dr. Jart+ Silver Label BB-creamia maasta taivaaseen ja vakuutti minut, että tässä on nyt seuraava meikkipohja päivittäiseen käyttöön. Kävin aamulla sitten nappaamassa kyseisen BB-creamin paikallisesta 'drugstoresta' (mun täytyy ihan oikeesti löytää suomalainen termi. Ehdotuksia?). Huomenna kaveri pääsee sitten testiin.

No entäs ne Tigit sitten? Nyt on ollut käytössä "Some Like It Hot" sulfaatiton shampoo ja "Head Shots" korjaava hoitoaine. Tykkään vaahtoavista shampoista, ja sulfaatiton ei sitä tee kunnolla. Se sulfaatiton vaihtoehto olisi varmasti parempi hiuksilleni, muttei hermoilleni. Tuoksu Tigeissä on tietysti aivan omaa luokkaansa. Tämä tuoksuu kevyesti ananakselta, joka on nenääni aivan ihana. Hoitoaine taas tuoksuu vahvasti mintulta, joka ei välttämättä ole suosikkituoksuni, mutta menettelee. Hoitoaineella en ole huomannut olevan mitään vaikutusta hiuksiini, vaan oikeastaan ne ovat vaan kuivemmat kuin koskaan ennen. Shampoo ja hoitoaine alkavat molemmat olla lopussa, luojan kiitos. Samalla kun kävin ostamassa BB-creamin poikkesin Sephorassa nappaamassa mukaan Fekkain proteiinishampoon ja kosteuttavan hoitoaineen. Toivottavasti ne pelastavat hiukseni.

Ainiin, koeviikon päätteksi kävin terapiashoppausreissulla. Jaksatteko vielä lukea shoppauspostauksia?

.9 Hopeasmoky


Heippa!

Ihana musta kökkö geelirajausta tuolla sisänurkassa

Viimiset puoltoista viikkoa on ollut aika tärkeitä kokeita, ja mielessä on ollut muutakin kun blogi. No, eilen oli sitten aikaa laittautua oikeen kunnolla kun lähdin ulos illalla. Päädyin tekemään hopeisen wannabe-smokyn. Wannabe siksi, ettei se loppujen lopuksi ihan smoky ollut. Mutta tykkäsin kuitenkin.


Pohjustajana tuttuun tapaan UDPP värissä Eden, koko luomella on Goshin hopeanharmaa, jostakin vanhasta duosta. Luomen sisäpuolikkaalla Wet 'n' Wildin hopeata Blue Had Me At Hello-paletista (ihana nimi, btw), joka on pigmenttisin hopea joka minulta löytyy pesten mm. Too Facedin Smoky-eyes paletin hopean mennen tullen. Sitten tein luomivärirajauksen saman Wet 'n' Wildin paletin mattamustalla, koska kyseinen paletti nyt vaan sattui olemaan siinä. Ulkonurkkaan lisäsin samaa mattamustaa, jonka häivytin hopeaan Naked-paletin Gunmetallilla, joka on tarkoitukseen täydellinen tumma harmaa. Sisänurkassa korostuksena on Wet 'n' Wildin paletista valkoista frostia. Sitten rajasin silmät Wet 'n Wildin geelirajauksella, joka on muuten ihan huippu. Alaluomen rajauksen sotkin mattamustalla luomivärillä ja sisäosassa on samaa hopeaa kuin yläluomella. Ripsissä on tuttuun tapaan Lancômen Hypnôse Precious Cells.

Kasvoilla on kevyesti Lorkun Youth Code-serumia, Smashboxin vihreä primeri, Benefitin Boing peiteväri, Chanelin Matt Lumiere meikkivoide, Benefitin Hoola- aurinkopuuteri varjostuksissa, lisäksi kevyesti kylmän pinkkiä poskipunaa Coastal Scentsin 6 contour blush- paletista, ja matta valkoinen korostuksena samasta paletista.
Huulilla oli kevyesti Macin Pink Noveau huulipunaa vaalentamassa ja tasoittamassa huulten väriä.


lauantai 4. helmikuuta 2012

.8 Päivän meikki + shoppailua




Heippa!


Tänään mentiin porukoiden kanssa ulos syömään (kuten joka viikonloppu), ja koko perinteen paras puoli on se, että viikonloppuisin on aikaa laittautua oikein kunnolla ja pitkän kaavan mukaan.


En ole erityisen ihastunut silmäni meikattavuuteen. Kun silmä on auki, luomen keskiosa ei näy juuri ollenkaan, samoin turhaa työtä voi tehdä luomivaossa, joka piiloutuu tuon roikkuvan härpäkkeen alle. Joten logiikkani menee näin: vaaleaa glitteriä sisänurkkaan, ja tumma ulkonurkkan näkyvään osioon ja luomivakoon. Keskiosalla ei ole niinkään väliä mitä sen kanssa tekee.






Tänään UDPPn (Eden) päälle sisänurkkaan laitoin NYXin jumbokynää sävyssä milk, ja sen luomalle tahmaiselle pohjalle painelin UDn Midnight 15 luomiväriä, joka on juuri sellaista varisevaa, suurta glitteriä sisältävä kauhistus. Mutta ah niin ihana vaalean harmahtava kerma. Ulkonurkassa taas NYXin jumbokynää, tällä kertaa sävyssä Black Bean ja päällä UDn Buck mattaruskea luomiväri. Rajauksena Wet 'n' Wildin geelirajaus ja ripsissä Lancomen Hypnose Precious Cells-luomiväri.
(Hiukset on vaan vedetty pois naamalta kuvien oton aikaan, älkää häiriintykö.)

Paluumatkalla pysähdyin nappaamassa pari juttua mukaan paikallisesta 'drugstoresta', en oikeen tiedä miten muuten kuvailisin sitä. Marketti se ei ehdottomasti ole vaan marketin kosmetiikkaosasto omassa pikku kaupassaan. Ei tässäkään selityksessä mitään järkeä ollut, mutta ei voi mitään ;D

Missiona oli käydä nappaamassa mukaan hammasharjoja ja silmämeikinpoistoaine (jota on muuten ihan käsittämättömän vaikea löytää. Lumene, I miss you).

Samalla tsekkasin onko Maybellinen Color Tattoo-luomivärit jo rantautuneet. Eivätpä olleet (harmi), mutta Lorkun Youth Code oli, ja se lähti mukaan.
En (ihan) kohderyhmään kuulu, mutta Karkkipäivän ihanan Sannin postauksen jälkeen kiinostus oli korkealla. Ennaltaehkäisyä, ehkäpä?
Samalla silmään nappasi Neutrogenan kolme kahden hinnalla ale. *Voitontanssi* mukaan otin kolme tuubia On The Spot- Bentsyyli peroxidi (kirjoitusasu kateissa) voidetta.

Katsotaan jos kirjoittelen jostakin tarkemmin myöhemmin, toivoakin saa :)


sunnuntai 29. tammikuuta 2012

.7 Colour Mask Silver (a.k.a täydellinen hopeahoitoaine)

Heippa!
Noin vuosi sitten kyllästyin tummanruskeisiin hiuksiin ja kesällä sitten otin itseäni niskasta
kiinni ja raahauduin kampaajalle värinvaihtoon. Istuin kampaajalla kolmisen tuntia ja
tuloksena oli erittäin nätti blondi, ehkä hiukan liian lämmin minun iholleni.
Asia sitten korjattiin jouluna, ja nyt väri on täydellinen.


Anyways, samaiset puoli vuotta olen käyttänyt Color Maskin hopeahoitoainettaa
(mm. Sokokset).
Violetti pigmentti ei vaikuta kovinkaan vahvalta, elikkä ei suttaa jokaista pintaa mihin
koskee.
Jostain kumman syystä, pigmentti kuitenkin imeytyy hiuksiin lyhyelläkin
vaikutusajalla, ja eron todellakin huomaa. Tietysti, hoitoainetta voi käyttää myös naamion
tyyppisesti.
Oma rutiinini on käyttää hoitoainetta normaalisti joka toinen päivä ja kerran viikossa
naamiona. Ja hiukset pysyvät kauniin värisenä.

Ja jos olisin ostosteeveessä sanoisin, että ei tässä vielä kaikki. Tämä vielä oikeasti hoitaa
hiusta! Etenkin pidemmällä vaikutusajalla huomaa kuinka hiukset pehmiävät, eikä se
kosteuttava hoitoaine tunnu enään hirveän tärkeältä (kyllä sen laitan perään ihan vaan
tottumuksesta).
En mikään inc-fanaatikko ole, mutta vilkaisin sen nopeasti lävitse ja pongasin ainakin
keratiinia, vehnäproteiineja ja kasviöljyä. Eli ehkä tämä oikeasti hoitaakin hiuksia, eikä
vaan huijaa luulemaan niin. Ei minulla mitään silikoneja vastaan ole, mutta aitohoitava on
tietenkin parempi ;)

Jos oikein tein tutkimustyöni, kyseessä on suomalainen sarja mm. Four Reasonin
kehittelijöiltä. Niin ja se tuoksu... Lähestulkoon olematon. Mieto, ehkä viinirypäleinen.
Olen haistellut puolisen vuotta hoitoainetta, enkä vieläkään osaa täysin sanoa mille se
tuoksuu. Ei pahalle ainakaan, eikä voimakkaasti.

Hintaa hoitoaineella on noin 15euroa/200ml. Ei maailman riittoisinta tavaraa, mutta
ehdottomasti sen arvoista.


lauantai 21. tammikuuta 2012

.6 Obsessio meikkikirjoihin

Hupsis? Mitäs tässä tapahtu?

No, joka tapauksessa. Rakastan kirjoja, kirjasto on taivas ja kirjakaupat täynnä houkutuksia. Lukeminen on rentouttava harrastus, ja aina on kirja tai kaksi kesken.

Joululomalla Suomessa pyörähdettyäni mukaan tarttui monen monessa blogissa arvosteltu Make Up Bible, joka sinänsä on ihan mukava kirja, mutta en siitä mitään maata mullistavaa inspiraatiota saanut. Ei siitä sen enempää sitten.

Noh, joululahjaksi sain myös lahjakortin täkäläiseen kirjakauppaan, jota lähdin tänään kuluttamaan ilman sen suurempia suunitelmia. Kiertelin kaupassa jonkin aikaa (kyseessä on siis suurin kirjakauppa jonka olen koskaan nähnyt! Kirjoja on ihan uskomaton määrä), kunnes tajusin etsiä meikkikirjoja. Ja niitä sitten oli ainakin 20-30 erilaista. Loppujen lopuksi hämmennyin kirjojen paljoudesta niin, että kaivoin Gossmakeupartist- youtube gurun oppaan meikkikirjojen maailmaan.

Ihastuin älyttömästi NARSin Makeup Your Mind: Express Yourself kirjan ideaan (ennen ja jälkeen kuvat, välissä kalvolle painettuna käytetyt meikit kuvauksineen ja sijainnit), mutta sitten silmiini osui Rae Morrisin kirja Makeup- the Ultimate Guide, jonka idea on lähempänä Make Up Bibleä, mutta kuitenkin perustekniikoiden lisäksi oli paljon enemmän erilaisia meikkilookkeja luonnollisesta mustaan Rock Chic lookkiin.

No kumpi näistä sitten lähti mukaan? Molemmat. Enkä kadu hetkeäkään. Kirjat ovat upeita visuaaliselta ilmeeltään, ohjeet ovat selkeitä ja kuvat inspiroivat kaivamaan rajuimmatkin meikit esiin ja leikki voi alkaa.

Hanki Rae Morris, jos haluaa selkeän oppaan perustekniikoihin ja niiden käyttöön tai jos et tule toimeen Aasialais-mallisten silmiesi kanssa, joille on omistettu kokonainen kappale kirjasta.
Nappaa mukaan NARS, jos haluat kumota kaikki säännöt, jotka olet itsellesi tehnyt meikkiä koskien, saada uusia ideoita ja tutkia kasvonpiirteiden ainutlaatuisuutta.
Jos sinulla on meikkikirjaobsessio, hanki molemmat.

Be daring, be different, be impractical, be anything that will assert integrity of purpose and imaginative vision against the play-it-safers, the creatures of the commonplace, the slave of the ordinary - Cecil Beaton