lauantai 30. kesäkuuta 2012

Mariian keittiössä

Kaunista kesää kaikille! Kiirettä pitää miltei yhtä paljon kuin kouluaikana.

Suurin osa on varmasti nähnyt ihanan Mirssiinan meikkitutoriaalin, jossa hän käyttää MACin Mixing Mediumia.

Tässä tulee vinkki, joka helpottanee meidän syrjäkyläläisten tai miksei muidenkin elämää. Vastaavaa nestettä voi tehdä näppärästi ja nopeasti itsekin.

Ensimmäiseksi tarvitaan glyserolia (glyseriiniä), jota saa muun muuassa apteekeista, joistain leivontatarvikeliikkeistä ja tietenkin netistä. Hinta ei päätä huimaa, oma 100ml pullo apteekista maksoi 5.50.

Sen jälkeen tarvitaan tyhjä, suljettava pullo ja mitta-astia (mikä tahansa millä voi mitata saman kokoisia 'annoksia').

Sitten vaan sekoitetaan glyserolia ja tavallista hanavetta suhteessa 1:3. Elikkä, 100ml glyserolia saa 400ml mixing mediumia. Sitten vaan muistetaan ravistaa kaikki sekaisin ennen käyttöä.

Sama informaatio löytyy YouTubesta videon muodossa.

Ylioppilaskokeiden tulokset tulevat ensi perjantaina. Apua!  

sunnuntai 10. kesäkuuta 2012

.19 Kynsitarrojen uusi tuleminen

Heippa!  Päivittelen kuulumiseni myöhemmin. Niissä onkin aihetta ihan uuteen postaukseen, mutta tässä nyt tyydyn pahoittelemaan (taas kerran) tätä postausväliä. 

Tuossa parisen vuotta sitten blogosfäärissä sekä kauneus että tyylibloggaajat juttelivat kynsitarroista. Siis niistä, joita lämmitettin suoristusraudoilla tai hiustenkuivaimilla. 
Sephora on tuonut markkinoille uudenlaiset kynsitarrat, joissa itse tarroissa on liima paikallaan eikä sähläystä ylimääräisten laitteiden kanssa tarvita. Pakkaus lupaa 10 päivän kestävät kynnet, mutta jos ei ole perfektionisti, kynnet pysyvät hyvinä parisen viikkoa. 

Aplikaatio on selkeästi selitetty paketissa, joka sisältää 8 paria tarroja, joista löytyi hyvät koot kaikille kynsille.Tarrat ovat pitkiä, mutta ne saa helposti taitettua kynnen taakse ja katkaistua siitä ilman saksia. 

Paketti lupaa "0 drying time", mutta huomasin, että folio kyllä jähmettyi yön aikana enemmän kynsilakkamaiseksi, mutta ennenkään kovettumista en varonut kynsiäni, eikä mitään lommoja tai muuta ärsytyksen aiheita tullut. 

Tarrat olivat helpot laittaa, niitä ei tarvinnut kerralla saada kuntoon, vaan tarran voi nypätä pois ja aloittaa alusta, eivätkä ne kärsineet prosessissa. Aikaa meni vähemmän kuin kynsiä lakatessa, kun kerralla tuli peittävää jälkeä eikä kynsiä tarvinnut kuivatella missään välissä.

Valitettavasti en tajunnut ottaa kuvamateriaalia kynsistä, mutta Sensaistin ihanalta Terheniltä on ilmeisesti tekstiä tulossa näistä samoista kavereista, elikkäs pitäkää silmänne auki jos kiinnostaa.

perjantai 25. toukokuuta 2012

.18 Juhlatunnelmaa

Heippa, pitkästä aikaa. Nyt on kirjoitukset takana, mutta lukeminen pääsykokeisiin jatkuu.

Kirjoitusten jälkeen heti oli valmistumisbailut, jonne väsäsin itse kevyen pronssisen smoky-meikin. Siitä ei ole kuvaa, koska meinasi tulla hieman kiire (koska neljä tuntia ilmeisesti riittää juuri ja juuri valmistautumiseen). Oli mukava ilta, vaikka ne 12cm korot eivät varmaankaan olleet paras mahdollinen valinta.

Seuraavana iltana juhlat jatkuivat promilla. Elikkäs iltapukujuhlalla. Päällä minulla oli tummansininen olkaimeton mekko hopeisilla koristeilla. Varasin sitten ajan meikkiin ja kampaukseen, koska olen aivan avuton hiusteni kanssa enkä jaksanut itse stressata meikistä tai mistään muustakaan.





Tuloksena siis oli harmaa smoky-meikki komeilla irtoripsillä terästettynä. Näitä kuvia katsellessani huomasin, että täytyy ihan oikeasti opetella meikkaamaan kulmat. Ne tuovat niin paljon ryhtiä kasvoille. Syteen tai saveen siis!


Hiukseni ylettyvät nyt suurin piirtein viisi senttiä olkapäiden alapuolelle, mutta kampaaja teki tosiaan ihmeitä niiden kanssa, tuloksena oli uskomattoman pitkän näköiset hiukset, joita muutama kaveri kommentoikin.


Viehättävä kuvakulma, mutta keksittykää kampaukseen, älkääkä kaksoisleukaan. 

Ilta oli uskomaton, iltapuvussa ja korkokengissä tanssimista en tosin suosittele (niitä vanhojen tansseja enempää). Huoneeni tuoksuu nyt ruusuilta, ja keltainen ruusu muistuttaa että minulla on vuosikurssin 'parhaat silmät'.  

lauantai 21. huhtikuuta 2012

.17 Missing in action

Eli nyt on lukio käytynä ja kirjoitukset alkavat puolentoista viikon lukuloman jälkeen. Tämä tarkoittaa, että blogi pysyy luultavasti hiljaisena seuraavan kuukauden. Sen jälkeen tulee juttua turhakkeista jotka eivät olekaan turhakkeita, kynsitarrojen uudesta tulemisesta, luultavasti sekä valmistujais että prom meikeistä, uusista huulipunista, sekä kasa hiushöpinää.

Olen viimeisen vuorokauden kuunnellut Didon Sand in My Shoes kipaletta.



lauantai 7. huhtikuuta 2012

.16 Voidemaisten luomivärien sietämätön helppous



Viime aikoina arkimeikkiini ovat yhä useammin päätyneet voidemaiset luomivärit. Tällä hetkellä niitä löytyy vain kaksi kappaletta, UDDP Sin (periaatteessa tämä on pohjustaja, mutta värinsä vuoksi käy luomiväristä) ja MACin upea Indianwood Paint Pot.

Molemmat saa näppärästi levitettyä sormin ja lisätä ripsiväriä ja siinä se silmämeikki sitten olikin. Kuitenkin, jos on pitkä päivä tulossa molemmat saa pienellä lisätyöllä luodinkestäväksi (ainakin melkein).



Urban Decayn Primer Potion Sin on kuvassa oikealla. Väri on aivan upea shamppanja, hyvin metallinen, ehkä hieman taupe. Väriä saa säädeltyä kevyestä kimalluksesta shampanjaan tai taupeen asti kerrostamalla. Primeri kuivuu, eikä siitä sitten liiku mihinkään. Tämä ei vaadi sen enempiä kikka kolmosia, vaan pysyy kauniisti ainakin 12 tuntia kuumassa ja kosteassa ilmastossa. Tämän saa myös näppärästi dramaattisemmaksi mustaa kajalia ripsirajaan sotkemalla.

MACin Indianwood Paint Pot on kuvassa ylempänä ja ylemmässä kuvassa vasemmalla. Väri molemmissa kuvissa on aika tarkka. Elikkä, antiikkinen kulta tai hieman pronssinen. Tämä väri tuo siniset silmät aivan uskomattomasti esiin ja uskon, että se näyttäisi aivan upealta myös ruskettuneella iholla. Tämä pysyy ihan hyvin normaalin päivän, mutta jos haluan sen pysymään paikallaan sen 12 tuntia, laitan alle UDPPn ja lisään päälle kevyesti MACin Romp luomiväriä (joka ei muuten löydy enään MACin sivuilla). Tämänkin saa näppärästi upgreidattua rajauksilla.
Olen ihastunut hirveästi tähän Paint Pottiin, ehkä voisin katsoa jos mukaan tarttuisi jotain muutakin. Ja tietenkin on ne Maybellinen Color Tattoot (jotka eivät ole vieläkään täällä. Hmph)

perjantai 30. maaliskuuta 2012

.15 Köyhän naisen Dior

Heippa!Kuinka monta Suomen Ellen lukijaa täällä on? Kättä rohkeasti ylös vaan. Kaivakaa huhtikuun numero esiin ja kääntäkää takakansi esiin. Siellä
on Dior Addict Extremen aivan upea mainos. Joka näyttää jotakuinkin tältä.


Uskomattoman kauniilla Kate Mossilla on paitsi upea silmämeikki, myös huulipunan väri iski
kuin metrinen halko. Uskoakseni sävy joka hänellä on, on Lucky #536.

Sattumalta, tai ehkei ei niin sattumalta, Topshopista mukaani halusi tämä puna:




Tämä puna on nimeltään Brighton Rock. Tässä kuvassa väri on turhan pinkki.



Olenko värisokea, vai muistuttaako tämä erehdyttävästi Diorin Luckya? Kaunis, keväinen koralli. Ja laadultaanki aivan erinomainen puna.


Nyt kun seikkailin Diorin sivuilla, löysin muitakin ihania punia, kuten Cherie Bow, Silhouette ja Avenue.

tiistai 27. maaliskuuta 2012

.14 WTF ft. MAC

Heippa!

Poikkesin tänään MACilla nappaamassa Mineralize Skinfinish Naturalin kahdesta syystä.
1. Olen blogimaailman uhri
2. Ja ihan oikeasti puuterini on lopussa.
Hintaa kyseisellä puuterilla oli 46 Singaporen dollaria, elikkä noin 25 euroa. Onko kenelläkään hajua mitä tämä kaveri Suomessa oikeasti maksaa?

Asiaan, MACin kotisivulla hintaa 29 dollaria. Tämä virallisen kurssin mukaan kääntyy 36 Singaporen dollariin. Tietenkin tuotteen hintaan tulee lisäksi suuremmat toimituskulut, koska tuotteet täytyy saada Italiasta Singaporeen. Tosin, saman verran hintaa on varmasti kuljetuksella Amerikan puolelle. Tosin, laatikon mukaan distributor, elikkä tuotteita välittävä yritys, eli MAC sijaitsee Kanadassa. Eli, lähetetäänkö kaikki tuotteet Kanadan kautta, vaiko suoraan tehtaalta? Enemmän järkeä olisi lähettää kaikki tehtaalta suoraan tiskeille, mutta siinä tapauksessa hinnan muutos jää arvoitukseksi.

Nyt päästään siihen kaikkein häiritsevimpään palapeliin. Luomivärit ja huulipunat maksavat 28 Singaporen dollaria, joka tarkoittaa 22 USAn dollaria. Kuitenkin, MACin nettisivuilla molemmat, huulipuna ja luomiväri maksavat 14.5 dollaria (joka kääntyy 18 Singaporen dollariin). Tähän väliin sopii kolme kirjainta: WTF?! Mistä se ylimääräinen 10 dollaria tulee, kysympähän nyt vaan. Onko kysyntä luomiväreissä ja huulipunissa suurempi kuin puuterissa?
Kilohinta puuterissa on 4600 Singaporen dollaria (2700 euroa) ja luomivärissä pyörryttävät 18 666 (yli 11 000 euroa). Mutta taas, kilo luomiväriä on ihan järkyttävä määrä.

Mutta, nyt päädyin sivuraiteille. Tietenkin yrityksen täytyy turvata selustansa heittelevien vaihtokurssien varalta, mutta miksi värikosmetiikassa kurssi sitten on niin paljon suurempi kuin tässä esimerkkipuuterissani. Ovatko luomivärit ja huulipunat kysytympiä, entä takaavatko ne yritykselle tasaisemman toimeentulon? Ja kuka/mikä niitä hintoja oikeen nostaa: MAC itse, tuotteiden kuljetus vaiko ne tiskit, joilta me kuluttajat ne ostetaan?
Voisin kuvitella, että kilpailu MACin tiskien välillä olisi kovaa, koska niitä on niin paljon, niin lähekkäin. Oikeastaan, lähestulkoon joka ainoassa ostoskeskuksessa on MACin tiski. Viiden minuutin kävelyn säteellä onkin parhaimmillaan viisi tiskiä. Luulisi kilpailun laskevan hintoja, joten voisin osoittaa maahantuojan tai MACin suuntaan.

Pyydän anteeksi sotkuista ja pointitonta postausta. Yritän saada yhden meikin väännettyä tällä viikolla, myös postausta tulossa siitä.